@cicus Mulla lakritsitee toimii parhaiten nimenomaan iltapäivisin. En mielelläni juo kahvia enää iltapäivällä, koska se vaikuttaa mulla unen päästä kiinni saamiseen mutta iltapäiväbluesia olisi silti kiva koittaa taittaa jollain keinolla. Mun suosikkipiriste ( 
) on Pukkan lakritsi-kanelitee, jossa on myös kaakaopavun kuorta mukana. Piristää sopivasti mutta ei vie yöunia.
Kuulostaapa hyvältä! Ehtisinkö huomenna käydä ostamassa Ruohonjuuresta haastattelureissulla? Kuumottelen tässä, että toivottavasti löydän haastatteluun, koska firma on vaihtanut osoitetta sitten viime näkemän. En nyt osaa oikein iloita haastattelusta tai ajatella sen seurauksia.
Äh, kaikenlaista. Varasin ajan nyt kolmanteen rokotukseen, kun maaliskuu on töissä rauhallisempi. Muutamme ensi viikolla puoleksi vuodeksi väistötiloihin remontin vuoksi enkä oikein ole innoissani siitäkään.
@S_Tuulia siun sattumuksesta tuli mieleen oma sattumus: laitoin äskettäin kortin Kiinan käyttäjälle, jonka pc-nimi on Lorina. 
Myös saksalainen Jono sekä hollantilainen Huomenta ovat tulleet vastaan (en usko, että tietävät, mitä pc-nimensä ovat suomeksi).
Tuolle Lorinalle naurahdin siksi, että meillä oli kauan sitten sen niminen lehmä. 
Emä taisi olla Solina tai jotain sinnepäin, koska ainakin meillä lehmien vasikat saavat emän kanssa yhteensopivan nimen, esimerkiksi:
Lelu 
Nalle
Suklaa Vanilja
Tummeli Voivoi Aiai Jaijai
(Tummeli on rasvaa, mutta vasikalle Voi yksinään olisi ollut vähän turhan lyhyt nimi, niinpä vasikka sai nimeksi Voivoi. Koska voi on myös tuskan/epätoivon parahdus, Voivoin vasikasta tuli Aiai ja Aiain vasikasta Jaijai, koska pitihän J-vuonna sarjaa sopivalla nimellä jatkaa. 
)
Poikkeuksena meillä oli eräs alkiovasikka, joka oli saanut alunsa oikein hienon jalostussonnin siemenistä, niin sai saman nimen kuin emänsä, mutta nimi oli “[emän nimi]_yks”.
1 Like
Meillä myös oli usein tapana tehdä niin! Itselläni oli vahvasti näppini pelissä tässä neljän lehmän sukupolvessa Yoda → Han Solo → Leia → Obi-Wan. Porukat myi lehmät ja Obi-Wan syntyi vuoden viimeisenä päivänä ja silloin lehmät oli vielä niiden. Olin jo kerennyt pyytää uusilta omistajilta, että jos se ei olisi kerennyt syntyä silloin, että jos tulis lehmivasikka, niin voisiko sen nimi olla sitten Padmé. Ensimmäinen lehmävasikka sai aina Star Wars nimen, sonnit ja myöhemmät vasikat sai sitten aina jonkun muun nimen - aika usein kyllä Harry Potterista tai Taru sormusten herrasta -kirjan inspiroimia. Sitä en tiedä, onko uudet omistajat jatkaneet perinnettä tuon suvun kohdalla, mutta ainakin Harry Potterin mukaan nimettyjä lehmiä bongasin viime kesänä, kun kävin moikkaamassa niitä samalla, kun maalattiin iskän kanssa navetta. 
2 Likes
Oi, Tähtien sota -vasikoita! 
Onpa ihanaa, kun saa syödä aamupalaa. 
Piti verilabraa varten olla syömättä 12 tuntia. Ei muutoin haitannut, mutta illalla tuntui ikävältä mennä vähän nälkäisenä nukkumaan ja nyt sitä huomaa, miten nälkä onkaan.
1 Like
Mäkin mietin, ehtisinkö perjantaina käydä Ruohonjuuressa ostamassa sitä paketillisen tai pari (kun rupesi ylläri ylläri tekemään mieli 
). Mun bussi on Jyväskylässä 45 minuuttia ennen energiahoitoaikaa ja jos keli on ok, niin ehtisin siinä ajassa kyllä viuhtoa sen pari kilometriä Kauppakeskus Seppään, käydä ostamassa teet ja sitten viuhtoa takaisin vajaa kilometrin matkan sinne energiahoitajalle. Mutta…keli on aika kenkku enkä mielelläni lähde liukastelemaan yhtään enempää kuin mitä on pakko. Ehkä se on ihan hyväkin, ettei tule lähdettyä, niin tulee juotua ensin nuo edelliset teet pois 
@Regndroppar Ostit 
Aaarrghh, nyt sitä rupesi tekemään kahta kauheammin mieli, taidan tulla tähän ketjuun seuraavan kerran vasta perjantai-iltana jo hoidosta palattuani, jotta välttyisin kiusaukselta
2 Likes
No niin, tuomion aika! Tuoksuu todella vahvasti kanelilta, että tulee mieleen riisipuuro ja joulu. 
Säikähdin, että maistuuko sitten myös vahvan kaneliselta, mutta ei. Lakritsi hallitsee makua, mutta kyllä maistuu myös kaakao ja kaneli. Ne itse asiassa tasapainottaa kivasti lakritsin makua, ettei maistu niin ällömakealta kuin se toinen Pukkan lakritsitee.
(Vitsit, mikä asiantuntijalausunto 
)
3 Likes
Regndroppar, tuo yrttiteejuomien Essi Avellan
Licorice & Cinnamon on ehdoton suosikkini Pukkan lakritsia sisältävistä yrttiteistä. Juuri siitä tykkään, että kaneli ja muut mausteet antavat vähän vastavoimaa lakritsille. Peppermint & Licorice on tosiaan aivan sairaan makeaa ja Three Licorice, jota olen myös maistanut, oli yllättävän mitäänsanomatonta. Maultaan jotenkin yksiulotteinen ja vaisu, vaikka siinä on sekoitettu kolmea eri lakritsilajiketta. Terveisin toinen yrttitee-Essi Avellan
Edit: ei Viivi vaan ESSI Avellan! Perhanan perhana 
Nyt vasta huomasin. Pakko korjata nuo nimet tuosta, vaikka sinänsä olisi ihan khuulin itseironista jättää ne tuohon viestiin. Mä kuitenkin inhoan väärin kirjoitettuja nimiä, joten toimin kuten saarnaan ja korjaan ne siihen muotoon kuin pitääkin 
Mulla ei jotenkin tule juotua yrttiteetä. Oon kofeiiniaddikti ja iltapäivään mennessä oon juonut yleensä vajaan litran kahvia, ainakin yhden mukin mustaa teetä ja energiajuoman. Mietin että pitäisköhän minun postittaa tarpeettomat yrttiteepussini Riinkalle ja Regndropparille. Osasta on kyllä varmaan mennyt päiväys jo ajat sitten.
2 Likes
Ei munkaan. Tai teetä kyllä juon, vaan harvoin pussiteetä 
välillä roiibosta tulee juotua, mutta tosiaan aika harvoin. Oon nyt ihan rakastunut TakeT:n teihin (teehen?). Tosi hyviä vihreitä ja valkoisia teelaatuja ja hyvä makuvalikoima! Löytyy jokaiselle jotakin. Oon välillä saanut jopa kehuja ei-teenjuojilta näistä xD ”en mä yleensä teetä juo, mut Sulon (mun lempinimi) luona juon”.
Mutta toi laksitsitee/yrttitee kuulostas kyllä jännältä! Voisin kokeilla : D
Tuli tänään ostettua muutamia kortteja. Vallan ihania!
3 Likes
Ei kai se haittaa. Tänään otin töistä Nordqvistin paketin Uskollista ystävää, josta oli päiväys mennyt jo pari vuotta sitten. Kaupungintalon remontin tieltä pitää myös keittiön kaappeja tyhjentää ja oli koottu tiskipöydälle kaappien aarteita.
Voi ******** kevät, kävin tänään kolmannella koronapiikillä ja olo on yhtä karsea kuin toisen jälkeen. 
Taitaa olla luvassa saikkua huomenna. 
1 Like
Voi ei, toivottavasti olo paranee pian! Mä oin kans kolmannesta piikistä tosi kipeänä. ;;
Ihana ilma tänään! Tosin vaan hirmu liukasta unu saa kyllä tosi varovasti kävellä, vaikka on nastakengät.
Muutamat kortit lähtee matkaan. Vaihtoja, menevät Kiinaan. Teettekö te vaihtoja paljon? Mie instan puolella oon ollut melko aktiivinen vaihtokorttien kanssa
2 Likes
@bitterly_cold Juu, vähän yllätyin, että tästä kolmannestakin piikistä voi oikeasti tulla kipeäksi. Aattelin, etten ehkä tulisi, kun on puolikas annosta. Jos ei enää sitten tarvitsisi enempää näitä koronapiikkejä.
Tosi nätti keli kyllä tänään! 
Ihan siksikin harmittaa, että nyhjötin kotona potemassa. Tai no, kävin kyllä pikaisesti viemässä myös kortteja postilaatikkoon (lähetin 3.3. kunniaksi kolme korttia), koska vaikka Venäjälle voi edelleen lähettää, niin pieni pelko kytee takaraivossa, jos postiyhteydet kuitenkin katkaistaa… Ja hain Minor Postcardsin paketin, joka oli ehkä 80 %:sesti heräteostos, mutta kun economy-tarrat loppui pari viikkoa sitten ja tykkään Minorin economy-tarroista, koska ne on niin söpöjä. 
Ja ehkä saatoin “muutaman” kortinkin tilata… 
En oikeastaan harrasta suoria vaihtoja kuin erittäin harvoin painavasta syystä (esim. mahdollisuus saada jostain harvinaisesta maasta kortti). Oon ollut suht tyytyväinen virallisen puolen postcrossaukseen. Hippoihin osallistun suht harvoin enää, mutta nyt oon kokeillut muutamaa round robinia tuolla kv-puolella ja ne on ihan kivoja. Tosin nyt vähän jännittää, kun yli kuukausi sitten Suomi-RR:ssä laitoin kortit ryhmälleni menemään ja eräs ryhmäläisistä sattuu olemaan niitä “ei täällä mitään sotaa ole” -tyyppejä. Vähän jänskättää, et onkohan korttini pääteasema kenties roskakori, kun kerroin mielipiteeni tuollaisesta Truman Show -pelleilystä Ukraina & Venäjä -ketjussa.
1 Like
Mää tein viime vuonna aika paljon vaihtoja Instagramin puolella. nyt en oo niitä tehnyt hetkeen, kun mua alko ärsyttään ku kaikki, joiden korteista tykkäsin, pyysi niin mahdottomia, että en ees pystyny tarjoamaan mitään heille vaihtoon. 
Facebookin puolelta oon tälle vuodelle bongannut muutamatkin kivat kortit ja oon löytänyt kokoelmastani tarjoajille sopivat vaihtarit, mutta aina oon ollut myöhässä ja he ovat kerenneet jo lähettämään kaikki tarjoamansa kortit. 
1 Like
Mä juuri totesin eilen kotikäynniltä tulkin kanssa lähtiessäni, että ensi talveksi mun pitää hommata ihan kunnon nastakengät, koska liikun paljon kävellen ja nämä liukkaat talvet vaikuttavat tulleen jäädäkseen (oltiin siis molemmat jalkaisin liikkeellä). Ikävä kuulla, jos nastakenkienkin kanssa saa olla varovainen, vaikka eivät ne tietenkään mitkään ihmekengät nekään ole. Mä vain olen tottunut kävelemään kovaa ja hermostun helposti silloin, kun se ei olosuhteista johtuen onnistu niin helposti
Mä en ole oikeastaan osallistunut juuri muuhun kuin virallisten lähettelyyn. Suomi-foorumin puolella olen joskus osallistunut johonkin pääsiäis-/ystävänpäivä-/tms. korttivaihtoon ja talvikorttikaverin kanssa kirjoitteluun mutta en toistaiseksi tuolla kv-puolella. Ehkä tämä ei loppujen lopuksi ole mulle niin iso ns. intohimoharrastus, vaan ennemmin kivaa ajanvietettä silloin, kun kortteilufiilis iskee
Olin eilen siellä uudella energiahoitajalla. Oli aika jännä huomata, että vaikka hänen käyttämänsä hoitometodi on sama, kuin sillä mun “vanhalla” hoitajalla, on hänen työskentelyotteensa silti melko erilainen. Hän myös tuntui heijastavan mun omaa tilaa takaisin paljon herkemmin kuin se mun toinen hoitaja: alussa, kun olin varautuneempi (kuten mä yleensä aina olen uuden ammattiauttajan kohdalla menneistä kokemuksista johtuen), vaikutti hänkin melko etäiseltä mutta hoidon edetessä ja mun rentoutuessa hänkin alkoi vapautua ihan selvästi. Hoidosta jäi kuitenkin hyvä fiilis ja nyt päästiin purkamaan kehosta pois sitä repivää ikävää ja kaipuuta, mikä mulla on liittynyt siihen mun naisihastukseen. Varasin toisen ajan reilu kahden viikon päähän tälle samalle hoitajalle. Pitkästä aikaa oli sellainen hoito, että nukuin pää bussin ikkunaa vasten retkottaen lähes koko paluumatkan Paluuvuorolle sattui vielä tuttu kuski, johon olen törmännyt myös työn puolesta, joten asemoin itseni turvallisen välimatkan päähän hänestä siltä varalta, että alkaisin pahimmassa tapauksessa kuorsata ja/tai kuolata
Minä vaihtelin muutama vuosi sitten instassa, mutta minusta se osoitteen kysely ym hidastaa ja en jaksa saati jotain “proof” kuvien lähettämistä, kun ei ne takaa mitään.
Täällä on helppo, kun saa osoitteen ja voi kirjoittaa heti 
Olen huomannut että pidän tästä yllätyksellisyydestä, että minne kortti menee, mitä saaja kertoo itsestään, mitä minä haluan lähettää sille, ja tietenkin että mistä ja millainen kortti mulle tulee. Muistan edelleen yhden japanilaisen, jolle lähetin Muumi-kortin, vaikkei sellaista toivonutkaan, ja se oli ilahtunut koska oikeasti toivoikin sellaista, muttei halunnut kirjoittaa sitä, ettei ole liian selvää, että tulee sellainen, vaan juuri se tietämättä kivan kortin saaminen oli mukavaa ja ymmärsin heti sen ajatuksen.
Mutta sitten joskus poikkeuksia ja teen muita vaihtoja. Muutamasta on jäänyt sellainen, jonka kanssa vaihdellaan tai lähetetään kortteja erikseen sopimatta silloin tällöin, ja se on kivaa.
Täällä oli jossain välissä pari tosi jäistä talvea ja ostin silloin nastakengät, eli Icebugit. Silloin nämä oli vielä niin harvinaisia, että moni sanoi mulle, ettei kehtaisi käyttää 
mutta koska liikun eniten kävellen ja pyöräillen, on pakko miettiä käytännöllisyyttä.
Nämä kengät on minulla edelleenkin, on ollut ehkä kahdeksan vuotta ellei enemmänkin, eikä yksikään nasta ole tippunut ja pohjat on todella hyväkuntoiset (verrattuna siihen, että yleensä aina kuluu pohjat ensin). Minä kävelen myös nopeasti ja pitkillä askelilla, sopii siihenkin. Täysin jäisellä, jossa on vettä pinnassa, kävelen lyhemmällä askeleella. Nyt täällä on onneksi vielä lumiset pyörätiet eikä ole lenkkareillakaan liukasta.
Ainoat hämmennykset nastojen kanssa oli, että ne oli joillakin lattioilla liukkaat, esim. Lidlin lattialla sisään tullessa.
Aion ostaa tuon merkkiset seuraavaksikin, mutta täytyy toivoa, että laatu on pysynyt yhtä hyvänä.
1 Like
Tää taitaa olla se, mikä eniten natsaa tässä virallisessa kortteilussa. Se on niin helppoa. Ja aina lähetän kortin, en oo ikinä miettinyt, pitääkö, vaikka henkilö olisi ollut paikalla viimeksi kaksi kuukautta sitten tai korttien suhdeluvuissa olisi joku suurehkokin ero. Siksi vähän tuntuu hassulta itsestäni, kun jotkut siitä kyselee. Ei osoitetta saisi ellei henkilö ansaitsisi sitä korttia.
Nää kolme korttia (ja yhden muun) viskasin eilen postiin. Tykkään varsinkin tuosta Aleksi Lydmanin patistista siitä valokuvasta, jossa raksamiehet istuu New Yorkin yllä, vaikka korkeiden paikkojen kammoisena tekeekin heikkoa.
Lisäksi harmittaa, kun lähetin yhden hienoimmista teekorteistani Jenkkeihin enkä saanut minkäänlaista rekisteröintiviestiä vastaukseksi. Oli ihan tyhjä. Aattelin, et toivottavasti vastaanottaja ilahtuu toivekortista, koska itellä teki vähän kipeää luopua siitä.
2 Likes
Mä taas iskin silmäni noihin lentokone- ja kotkakortteihin Paitsi noille kotkille tekisi mieli parahtaa se vakkarirepliikkini, joka multa yleensä aina Avaraa Luontoa katsoessa pääsee: “Voi söpöset, älkää tapelko!”
Kyllä se tuntuu joskus vähän kurjalta, kun onnistuu valitsemaan juuri saajan toiveiden mukaisen kortin ja ehkä kirjoittamaan jostain hänelle mieluisasta aiheesta ja vastaukseksi tulee tyhjä hurray 
Mullekin on käynyt näin. Ehkä jotkut rekisteröivät saamansa kortit isommissa erissä, jolloin hurrayn kirjoittaminen helposti unohtuu tai painavat rekisteröi postikortti -nappulaa epähuomiossa liian aikaisin. Ja onhan heitäkin, joita ei vain kiinnosta ja joille pääasia on se, että saavat mitä haluavat, mitä sitä enää suotta kiittelemään. Postcrossaajistakin löytyy varmasti kiittämättömiä ja ajattelemattomia ihmisiä.